Sensuuri iskee

Keskusrikospoliisin perustama lapsipornosuodatin on ollut nyt käytössä jo jonkin aikaa. Käytännössä siis yritys mennä kieltolistalla olevalle sivulle johtaa ilmoitukseen, että poliisi on estänyt kyseisen sivun katsomisen.

Jos suodatus tosiaan toimisi ja kohdistuisi pelkästään lapsipornoon, niin ongelmaa ei olisi. Kukaanhan ei suinkaan kannata lapsipornoa, ainakaan ääneen ja julkisesti. Ihan näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole. Lista suodatetuista sivuista ei ole julkinen ja toisaalta on esitetty vaatimuksia, että listalle pitäisi lisätä muun muassa piratismia ja nettipokeria sisältäviä sivuja. Esimerkiksi ÄKT on ajanut nettisensuuria vahvasti.

EFFI uutisoi eilen vielä huolestuttavammasta käänteestä: KRP on sensuroinut sensurointia vastustavan sivun. Matti Nikin Näkemyksiä lapsipornosta Internetissä ei suinkaan sisällä lapsipornoa, vaan kommentoi sensuuria kriittisesti.

Varsinainen syy Lapsiporno.infon sensurointiin lienee se, että sivulla on julkaistu lista suodatetuista sivuista. Vaan eihän sen pitäisi olla mikään ongelma? Sivuillehan ei pääse, koska niille pääsy on estetty. Muutenkaan mitään syytä sensuuriin ei pitäisi olla, sillä sivut ovat Suomessa ja niistä vastuussa oleva henkilö on selkeästi tiedossa. Jos sivuilla on jotain laitonta, poliisin kuuluisi poistaa sivu verkosta ja viedä Matti Nikki oikeuteen. Tämähän käy tässä tapauksessa erittäin helposti. Jos sivuilla taas ei ole mitään laitonta, miksi se on sensuroitu?

Lainaanpa vielä EFFIn lehdistötiedotetta:

Valtaosa estolistalla olevista palvelimista sijaitsee Yhdysvalloissa tai EU-maissa.

"Paikalliset viranomaiset eivät ole näihin sivustoihin puuttuneet, joten joko sivustoilla ei oikeasti ole lapsipornoa tai sitten KRP ei ole vaivautunut asiasta kyseisten maiden viranomaisille ilmoittamaan." toteaa Leena Romppainen: "Kumpikin vaihtoehto on yhtä hälyttävä."

Suuri osa suodatetuista sivuista onkin laillista aikuisviihdettä. Suodatusta on myös heti sen alkamisesta lähtien pyritty laajentamaan muun muassa nettipokeriin.

"Yksi kasvoton virkamies päättää, mitä nettisivuja suomalaisille ei saa näyttää, eikä päätöksistä voi valittaa. Nyt hän näköjään on päättänyt, ettei suodatusta saa kritisoida", toteaa Tero Tilus lopuksi.

Matti Nikin sivuista on onneksi olemassa jokunen peilaus ja vaihtoehtoinen osoite, suosittelen tutustumaan ennen kuin nämäkin sensuroidaan: Näkemyksiä lapsipornosta Internetissä, Näkemyksiä lapsipornosta Internetissä.

Ei näin, KRP, ei näin.

13.02.2008 klo 07:26 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Pieni ympäristöteko

Fonecta jakelee uusia puhelinluetteloita joka kotiin. Mitäs jos kaikki me, jotka emme puhelinluetteloa kaipaa, laittaisimme Fonectalle palautetta, että puhelinluettelot voisi jättää jakamatta joka talouteen, halusivat asukkaat tai eivät. Säästyisi sekin paperipaljous johonkin muuhun käyttöön ja ehkä ympäristökin pelastuisi taas vähäsen.

En edes muista, milloin olen viimeksi käyttänyt puhelinluetteloa.

Fonectan puhelinluettelopalautelomake ei sitten toimi, laitoin itse palautetta www-sivujen palautelomakkeella.

8.01.2008 klo 16:25 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Aamulehden arvomaailma

Aamulehden pääkirjoitussivulta löytyi tänään mielenkiintoinen kirjoitus, jonka ydin kiteytyi jotakuinkin siihen, että paha feminismi on saanut naiset hylkäämään lapsensa ja rappeuttanut yhteiskunnasta kaiken moraalin. Kyllä 1950-luvulla kaikki oli hyvin ja naisen paikka on muuten kotiäitinä.

Samalla paikalla joku aika sitten oltiin vahvasti sitä mieltä, että älykäs suunnittelu on välttämätöntä selittämään tietyt luonnonilmiöt. Aamulehden linja taitaakin olla jokseenkin tällainen: Jumala on luonut miehen ja naisen ja asettanut heidät paikoilleen, ja hyi ollakaan, jos joku tätä järjestystä vastaan rikkoo.

Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että ilmaista energiaa ei vieläkään ole. Irlantilaisen Steornin piti esitellä Orbo-teknologiaansa pari päivää sitten, mutta liian kuumien lamppujen vuoksi esitys peruuntui. Oho. Termodynamiikan lait 100, ikiliikkujat 0.

7.07.2007 klo 09:44 | Kommentoi | TrackBack (0)

Luonnotonta argumentointia

Sattuipas silmiini taas kirjoitus, jossa luonnehdittiin erästä toimintaa luonnottomaksi (saatte itse arvata, mistä oli kyse; se ei ole tässä relevanttia) ja kuvottavaksi. Kyseessä on siis paha asia, koska se on luonnoton.

Tämähän on vallan onnetonta argumentointia. Ensinnäkin: minun nähdäkseni jotakuinkin kaikki inhimillinen toiminta (mistä tässäkin oli kyse) on luonnollista. Luonnonvastaista tai luonnotonta voisi olla vaikkapa painovoiman uhmaaminen ilman apuvälineitä. Sen sijaan lentäminen lentokoneella, vaikka luonnonvastaiselta voi tuntuakin, on hyvinkin luonnollista: perustuuhan se fysiikan lakeihin. Myös vaikkapa murhaaminen on hyvin luonnollista toimintaa ihmiskunnan historian valossa.

Tästä päästäänkin kätevästi siihen, että asian luonnollisuus tai luonnottomuus ei ole ainakaan minun mielestäni mitenkään erityisen hyvin sidoksissa sen hyvyyteen tai pahuuteen. Voin keksiä koko joukon luonnonilmiöitä, jotka ovat kaikki varmasti hyvin luonnollisia, mutta eivät erityisen miellyttäviä tai suositeltavia. Luonnollisuutta ei siis voi missään tapauksessa pitää universaalina asioiden sopivuuden mittarina.

Samalla voitaisiin myös sopia, että ei luonnehdita biologiseksi mahdottomuudeksi asiaa, joka on varsin selvästi ja helposti tapahtunut. Eihän se mahdotonta ollut, jos se kerran tapahtui, vai kuinka?

5.04.2007 klo 15:00 | Kommentoi | TrackBack (0)

Ja viikon ironiapalkinto menee...

Houstonilaisessa koulussa luetettiin oppilailla Ray Bradburyn Fahrenheit 451. Eräs oppilaista valitti isälleen kirjan rumasta kielenkäytöstä, joka vaati kirjaa poistettavaksi opetusohjelmasta.

Ironista asiassa on tietysti se, että kirja kertoo futuristisesta totalitaarisesta yhteiskunnasta; pääosassa on mies, jonka työnä on polttaa sopimatonta kirjallisuutta.

Eikä siinä vielä kaikki: vaatimus esitettiin syyskuun viimeisellä viikolla, joka on American Library Associationin Kiellettyjen kirjojen viikko, jolloin halutaan nimenomaan kohdistaa huomiota kirjoihin, joita vaaditaan kiellettäväksi sopimattoman sisällön (eli koti-uskonto-isänmaa-hengen vastaisen sisällön, kuten homoseksuaalisuuden positiivisen esittämisen) vuoksi.

Loppuun vielä rahalainaus: "It's just all kinds of filth," said Alton Verm, adding that he had not read "Fahrenheit 451".

Tämä Boing Boingista: Man demands that book about book-burning be banned -- during Banned Books Week. Alkuperäinen uutinen Houston Community Newspaperista.

ALA:n lehdistötiedotteen mukaan Harry Potterit johtavat 2000-luvun kielletyksi vaadittujen kirjojen listaa kirkkaasti. Muuten top-kymppi on joko kirjoja, joiden kieltämistä en tajua (eli luultavasti rumaa kielenkäyttöä) tai jotenkin seksuaalisuuteen väärällä tavalla liittyviä (tosin ainoa oikea tapa kirjankieltäjille taitaa olla ei-ennen-avioliittoa-valistus). 90-luvun top-100-lista on sekin mielenkiintoista luettavaa - aika paljon on klassikoita listalla. Kieltämättä Madonnan Sex ei olisi kyllä itsellänikään ensimmäinen valinta koulussa luettavaksi, mutta ei kai sitä silti tarvitse kirjastoista poistaa...

5.10.2006 klo 08:11 | Kommentoi | TrackBack (0)

Ymmärrämme kirjastoa, osa 2

Viikon riemuidiootti Aamulehden tekstarimielipiteissä:

Kirjastoala valittaa pientä palkkaa, mutta eipä se työviikkokaan rasita: neljänä päivänä 6 tuntia ja perjantaina 4!

Jepjep. Jos lähikirjasto on perjantaina auki klo 11-15, niin työntekijät saapuvat paikalle 10.55, avaavat ovet, palvelevat asiakkaat ja poistuvat ovet suljettuaan 15.05. Just joo.

Kirjathan lentävät itsestään hyllylle, varauslaput tehdään taikapaperista joka itsestään osaa mennä kuoreen ja postittaa itsensä oikealle ihmiselle, lentävällä matolla kulkeva koulutettu apina poimii varatut kirjat hyllystä (vieläpä siten, että kaupungin toisella laidalla hyllyssä oleva kirja on hyvinkin seuraavana aamuna oikeassa kirjastossa varaajansa haettavissa) ja aikakauslehtien järjestäminen paikoilleen on sitten varmaan hyvin opetettujen kuuttien puuhaa.

Koska kirjastossahan ei ole mitään muuta työtä kuin se, minkä asiakas siinä tiskillä asioidessaan näkee. Kirjaston henkilökuntaahan ei muuhun tarvita. Eihän?

Ihan noin niin kuin vastaisen varalle: kirjastoissa kyllä tehdään luultavasti ihan tavallista virastotyöaikaa; sitä tehtävää kun aika paljon silloinkin kun kirjasto ei ole auki asiakkaille...

17.08.2006 klo 07:59 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Päättelykyky 10+

Aamulehden tekstarimielipiteistä (joo joo, liian helppoa):

Nyt on taas joku viisas keksinyt, että puun poltosta tulee hiukkasia. Puuta on poltettu luolamiesajoista lähtien. Parempi kieltää vain tupakan poltto eikä puuttua puun polttamiseen. Nimim. Tietäjä

Niinpä niin. Ihan tiedoksi vain, että puun polttamisesta on kyllä syntynyt pienhiukkasia jo ennen kuin se joku viisas asian keksi, ja todennäköisesti luolamiesajoillakin on ihmisiä kuollut pienhiukkasiin. Suomessa Kansanterveyslaitoksen mukaan pienhiukkasten aiheuttamiin tauteihin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä, ja nimenomaan puun polttaminen on merkittävä pienhiukkasten aiheuttaja.

Ja hei, onhan sitä luolamiesajoista lähtien ihmisiä tapettu, mitäs sitä nykyäänkään kieltämään.

2.08.2006 klo 07:48 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Miehiä vai marjanpoimijoita

Aamulehdessä on alkanut näemmä jokavuotinen marjanpoimintakeskustelu. On se vaan kauheeta että ulkomailta pitää tuoda marjanpoimijat, työttömien pitäisi ansaita päivärahansa marjoja poimimalla, tarvitaan kansallinen missio marjojen poimimiseksi ja niin päin pois.

Tänään yksi kirjoittaja onnistui yhdistämään kolme kovaa aihetta yhteen kirjoitukseen: Työttömät keräämään marjoja vanhuksille! Kauniisti yhdistyy yhteen kirjoitukseen työttömien syyllistäminen, huoli metsään mätänevistä marjoista ja vanhukset.

Mutta joo, kyllähän se työttömien pakkotyöllistäminen on oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Yleisönosastokirjoittajat saisivat tyydytyksensä, kun luuserityöttömät keräisivät marjoja pennostensa eteeen ja vanhuksillakin olisi kaikki hyvin laitoksissaan kun saisivat edes marjoja.

28.07.2006 klo 08:00 | Kommentit 3 kommentti(a) | TrackBack (0)

Aamulehti syyllistää

Lehdillä on tapana käsitellä tiettyjä asioita turhankin neutraalisti. Jalankulkija jää auton alle; autoilija ei aja jalankulkijan yli. On päätetty leikata eläkkeitä; poliitikko X ei ole esittänyt eläkkeiden leikkaamista. Ja näin edelleen - monessa asiassa syyllistämistä ei tehdä, vaan asiat häivytetään passiiviin.

Tämä ei näemmä koske äitejä. Etusivullaan päivän Aamulehti otsikoi vielä suhtkoht asiallisesti Jopa alle kaksivuotiaiden syömishäiriöt kasvussa, mutta varsinainen juttu täräyttää syylliset esiin: Yhä useampi äiti ei onnistu syöttämään alle 2-vuotiasta.

Jepjep. Äitien uusavuttomuus on kyllä lisääntynyt selvästi, syy on yhä useammin se, ettei äiti tunnista lapsen nälkää, austalla voivat olla äidin masennus, väsymys, stressi, häiriöitä aiheuttaa sekin, etteivät äidit jaksa opetella syömistä lapsen kanssa, ongelmia pahentaa usein se, ettei äidillä ole lainkaan kokemusta pikkulapsista.

Jos tästä on jotain häivytetty niin se, että lapsilla tuppaa yleensä olemaan myös isä. Tätähän on Aamulehdessäkin muistutettu moneen otteeseen hedelmöityshoitokeskustelun yhteydessä. Miksi vaaditaan, että lapsilla pitää olla isä, jos isää ei käytännössä kuitenkaan näy? Eikö lapsen syöminen ole myös isän vastuulla?

Osa sitaateista on suoraan lääkärilähteistä, osa toimittajan tekstistä. Sävy on kuitenkin selvä: vastuu lapsesta on yksin äidin, kaikki epäonnistumiset ovat äidin vika. Isällä ei ole asiassa osaa eikä arpaa. Olisikohan otsikon voinut kuitenkin muotoilla vaikka Yhä useammat vanhemmat eivät onnistu syöttämään alle 2-vuotiasta? Tai jopa Yhä useammilla alle 2-vuotiailla on syömishäiriöitä?

Ja mitä tämäkin nyt sitten meinaa: ongelmia pahentaa usein se, ettei äidillä ole lainkaan kokemusta pikkulapsista tai niiden hoidosta. Pitäisikö olla? Eikö saa hankkia lapsia, ellei ole kokemusta pikkulasten hoidosta? Pitäisikö kaikilla naisilla olla luonnostaan kokemusta pikkulasten hoidosta? Sitä vartenhan Suomessa on neuvolajärjestelmä, joka neuvoo.

6.06.2006 klo 09:04 | Kommentoi | TrackBack (0)

Kohuuntumisesta

Sen kummemmin kommentoimatta Lordin ympärillä vellovaa kohua, täytyy hämmästellä mediaväen (ja muidenkin, mutta erityisesti mediaväen) närkästystä kansan innostusta kohtaan. Useissa kolumneissa ja mielipiteissä on toistunut sama valitus: Vanhasen yksityisyyden loukkaamisesta ei närkästytty, joten Lordinkaan yksityisyyden loukkaamisesta ei saa närkästyä!

Niin että sillä lailla. Jos on ikinä jättänyt jostain asiasta närkästymättä ja innostumatta, ei saa innostua mistään muusta? Kun nyt joku innostuu boikotoimaan Seiskaa ja puolustamaan Lordia, voidaan aina kaivaa vanhat jutut esiin ja todeta että eipä ole herraa pitkäaikaistyöttömien asema liikuttanut, joten ihan turhaa on tämäkin älämölö.

Minun nähdäkseni ihmisillä on kyllä ihan täysi oikeus aloittaa kansanliikkeitä asiasta kuin asiasta, oli sitten aikaisempiin asioihin suhtautunut tai ollut suhtautumatta. Puhumattakaan siitä, kuinka Lordin ja Matti "rajoitetaanpas kansalaisoikeuksia" Vanhasen sympatia-asteissa on aika lailla eroa.

Onhan Lordin kansansankarinasema jo aika reippaalla tasolla ja joidenkin ihmisten raivo Seiskaa kohtaan suorastaan huolestuttava, mutta silti natsikortin vetäminen esiin (Aamulehden kolumnisti vertasi tänään Lordin kannattajia kirjarovioita viritteleviin natseihin) tarkoittaa edelleen suhteellisuudentajun menetyksestä seuraavaa välitöntä häviämistä väittelyssä.

26.05.2006 klo 11:07 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Näin myydään mutta ei osteta

Yritimme tänään ostaa kauan odotettua Dreamfallia. Pelin julkaisuajankohdasta on ollut vähän epäselvyyttä, kun eri tahot ovat tarjonneet erilaisia päivämääriä, tässä kevään korvilla kuitenkin. No, nyt tuumasimme, että peli on vihdoin saapunut: eihän Tilt olisi muuten nimennyt sitä viikon peliksi. Johanna oli vieläpä nähnyt Tilt-kaupassa peliä hyllyt pullollaan.

Vaan ei. Marssimme seuraavana päivänä Tilt-kauppaan ostomielellä. Kun peli oli hyllystä napattu ja tiskille kiikutettu, myyjällekin selvisi, että peliä ei itse asiassa ole tullut vielä. Sitä on vain huvin vuoksi viikon pelinä hyllyssä useampi kappale tyrkyllä. Tiskillä myydään eioota. Kun rohkenin kyseenalaistaa tällaista toimintaa, kävi ilmi että kyse on jonkinlaisesta maahantuojan ukaasista: kuulemma sakkoa tulee, jos maahantuojan edustajalle ilmenee, että peliä ei ole hyllyssä.

Minä vaan en ymmärrä, kuinka voi maahantuojan etu olla, että asiakkaille uskotellaan peliä olevan valikoimissa, vaikka maahantuoja ei ole sitä kyennyt toimittamaan. Olisiko mahdotonta lykätä vaikka hyllyyn pelien päälle plakaatti, jossa valiteltaisiin pelin saatavuuden heikkoa tilaa? Nyt tästä ei seurannut kuin se, että Tiltistä ei ainakaan osteta yhtään mitään. Rahat kärrätään mieluummin kauppaan, jossa voi olla varma siitä, että hyllyssä tarjolla olevat pelit on ihan oikeasti ostettavissa. Kummaa bisnestä tällainen.

28.04.2006 klo 22:17 | Kommentoi | TrackBack (0)

Ryhmäkanne ja kananmunat

Tyhymä kysymys: miksi Elinkeinoelämän keskusliitolta kysytään yhtään mitään ryhmäkanneasiassa? Onhan se nyt selvää, että ryhmäkanteiden vastaanottajapuolta kismittää mahdollisuus joutua vastaamaan entistä useammista kämmeistä oikeuteen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ryhmäkanteilta on helppo välttyä: sen kun tekee niin laadukkaita tuotteita, että kuluttajat eivät joudu niiden kanssa hengenvaaraan...

Toinen ihmeellinen ilmiö on kananmunien tuottajahintatappelu. Minusta asiaan on hyvin ilmeinen ratkaisu, mutta miksi sitä ei ole kukaan keksinyt, on sitten eri asia. Jos tuottajat kaipaavat hintoihin 20 senttiä lisää per kilo, miksi pakkaamot eivät maksa sitä ja lisää hinnannousua suoraan kuluttajahintoihin?

Omalla kohdallani kananmunien kulutus ei muuttuisi yhtään, vaikka hinta olisi kaksinkertainen. 20 sentin korotus kilohinnassa ei näkyisi yhtään missään. Eihän se ole sadankaan kilon kohdalla kuin 20 euroa. Toki on varmasti kananmunien suurkuluttajia, joita hinnannousu koskettaa, mutta ainakaan ketään yksityistä kuluttajaa sen ei pitäisi haitata. Kananmunat ovat tällä hetkellä poskettoman halpoja. Maksaisin ilolla sen 20 senttiä kilolta lisää, jos sillä turvattaisiin kotimainen munantuotanto ja maksamakkaraa munantuottajien leivän päälle.

17.03.2006 klo 08:33 | Kommentit 4 kommentti(a) | TrackBack (0)

Kohta loppuu, ihan oikeasti

Näiden kirjojen siteeraaminen pitää lopettaa, koska siinä ei ole mitään järkeä, mutta tätä en voinut välttää. Kirjassa Neljäs ulottuvuus siteerataan ulkoavaruuden asukkia, joka toteaa näin:

Vuosi 2000 on eräänlainen käännekohta Maassa. Sen jälkeen sodat tavallaan loppuvat Maa-planeetalla, koska ne muuttuvat tietyllä tavalla älyllisiksi. Ihmiset tulevat huomaamaan, että aseilla ei rakenneta parempaa maailmaa eli sodat käyvät siis tarpeettomiksi. Tulevaisuudessa Maassa syntyvät ongelmat pyritäänkin ratkaisemaan aina neuvotteluteitse.

Olisikohan tämä kannattanut kertoa suomalaisen kanavoijan sijasta vaikka George W.:lle? Minä en ainakaan näe vaikkapa Irakin tapahtumissa oikein mitään älyllistä (paitsi älypommeja ehkä). Eikä siinä mitään, kyllähän näitä hupsuja väitteitä on ennenkin esitetty, mutta minusta tämä on kyllä aika optimistista ajattelua, ottaen huomioon että kirja on julkaistu vuonna 2000, eikä vaikkapa 1900-luvun alkupuoliskolla...

(Korjataanpa vielä: kirja onkin näemmä kirjoitettu - eikun siis kanavoitu - vuonna 1991. Se kuitenkin julkaistiin vasta 2000, jolloin olisi ehkä kannattanut poistaa vanhaksi mennyt sisältö...)

30.12.2005 klo 09:33 | Kommentit 3 kommentti(a) | TrackBack (0)

Logiikka pätkii

Rauni-Leena Luukanen-Kilde (josta ei onneksi ole kuulunutkaan mitään aikoihin) on vakuuttunut siitä, että maailman ylin teologinen, poliittinen ja sotilaallinen johto tietää ufoista kaiken ja kontrolloi tiedon välittymistä (tai lähinnä välityksen puutetta) tiukasti levittämällä disinformaatiota.

Herää kysymys. Jos tällainen maailmanlaajuinen salaliitto on olemassa, kuinka on mahdollista, että Rauni-Leena Luukanen-Kilde voi kirjoittaa siitä WSOY:n julkaisemassa kirjassa, joka on vapaasti kaikkien saatavilla? Onko kirja kenties lipsahtanut valvontaverkoston sormien läpi, vai kuuluukohan Luukanen-Kilde näihin kokopäivätoimisiin väärän informaation levittäjiin?

Lienee kuitenkin parasta, etten sano kirjan nimeä - tiedä vaikka Suojelupoliisi tulisi koputtelemaan ovelle.

Niin, ja sen verran kyyninen olen kyllä ihmisrodun suhteen, että tähän en usko pätkääkään: "Jokaisen tulisi kuunnella vain omaa sisintään, omaa sydäntään, joka kyllä erottaa oikean väärästä ja joka näyttää, millaiset motiivit toimivat tiedon taustalla." Kuuntelemalla sydämensä ääntä aika moni on langennut jos jonkinlaiseen harhautukseen ja joukkopsykoosiin. Vaikka tietysti - ei kai ole mikään ihme, että Luukanen-Kilde kehottaa kuuntelemaan sydäntään ja vaientamaan järjen äänen...

27.12.2005 klo 11:18 | Kommentoi | TrackBack (0)

Nordea.fi: Suorittakaa tarkistusta valittomasti.

Tältä näyttää se paljon puhuttu Nordean nimissä tehty phishing-yritys. Ei taida olla juurikaan vaaraa, että tähän joku haksahtaisi. Klikattavaa osoitettakaan ei ole naamioitu osoittamaan Nordean palvelimelle. Sinänsä linkin takaa avautuva lomake on melkoinen! Siinä nimittäin kysytään käyttäjänumero, neljä seuraavaa vapaata numeroa ja kaikki kirjaimelliset varmistusnumerot. Hyvä yritys... Toivoen ymmärtämykseen ja kannatukseen Teidänkin puoleltanne, juu.

Arvoisa Onlina-Banking jarjestelman kayttaja.

Tilien tarkistuksen yhteydessa pyydamme Teidat, vahvistamaan Teidan tilin tietoja ja kooditaulukkoja. Tarkistuksen yhteydessa pyydamme Teidat tayttamaan tilin tarkastuksen taulukon. Tassa taulukossa on tietojen kysely tilille paasya varten, tilin laji ja salasanantaulukon ja Payment Confirmation Codes-taulukon tiedot.

Pyydamme tayttamaan tietoja huolellisesti, koska virhe jopa yhdessa kentassa voisi aiheuttaa tilin lukitusta, tilin avaamisen ja kayton seikkojen selvittamista. Lomakkeessa annetaan ohjeita kenttien tayttamiseksi.

http://[IP-osoite saksittu pois]:8081/nsp/engine/usecase=menu//command=openmenu/logon_topnavigation_view&fpid=[ruma merkkijono poistettu]

HUOM! Tama tarkistus suoritetaan ainoastaan asiakkaidemme turvallisuude! n tason turvaamiseksi.

Toivoen ymmartamykseen ja kannatukseen Teidan puolelta.
Kunnioittaen,
Hallinto

14.12.2005 klo 08:20 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Luonnonsuojelua vai ei?

Lainataanpa uutta Pelaaja-lehteä (jonka, kiitos vain, sain luettavaksi kotiin kannettuna ihan pyytämättä):

Tällainen versio sudokuista säästää mukavasti luontoa, kun lyijykyniä, kumeja ja paperia ei kulu loputtomasti.

Tämä siis PSP-sudokun arvostelusta. Mitenköhän on? Paljonko paperia, kyniä ja kumeja saisi sillä luonnonvarojen kulutuksella, mitä menee pelikonsolin, pelikasetin, näiden pakkausmateriaalien ja pelaamiseen tarvittavan sähkön tuottamiseen? Veikkaan, että paperisudoku päihittää konsoliversion luonnonsuojelussa aika selvästi...

5.12.2005 klo 23:50 | Kommentoi | TrackBack (0)

Taikavarvut ja maasäteily

Aamulehdessä on saanut tavattomasti tilaa paikallinen kaivonkatsoja, joka etsi taikavarvullaan syöpää ja muita vaivoja aiheuttavia vesisuonia. Vanhusten huono tila vanhainkodeissa johtuu kuulemma näistä, ainakin Tampereen Koukkuniemessä. Kaupungintalolla sentään vain yhden työntekijän työpistettä pitäisi siirtää vesisuonien vuoksi.

Jepjep. Tämä huuhaalla pelottelija sai kaksi juttua lehdessä, ennenkuin tänään julkaistiin järkevämpi vastine. Jouni Vilkan kirjoitelma Kaivonkatsojat : Kaivonkatsonta esimerkkinä magiasta, epätieteestä ja paranormalismista on hyvää luettavaa aiheesta kiinnostuneille. Skepsiksen Ihmeellisessä maailmassa on myös artikkeli taikavarvuista.

Kerrataan nyt vielä tässäkin: maasäteilylle ei ole minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Kysymys ei ole myöskään siitä, etteikö asiaa olisi tutkittu avoimin mielin. Päinvastoin: kaivonkatsonta on tutkituimpia paranormaaleja ilmiöitä niin Suomessa kuin maailmallakin. Tästä esimerkkinä Oulun yliopiston tutkimukset (Maasäteilyraportti Skepsiksen sivuilla). Näissä, kuten muissakin tutkimuksissa, kaivonkatsojat eivät ole pystyneet todistamaan yhtään mitään, varvulla katsoja pärjää yhtä hyvin kuin satunnaisesti arvaaja.

24.11.2005 klo 11:59 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Lapsentekokeskustelua

Seurasin Ajankohtaisen kakkosen lapsentekoiltaa. Minusta keskustelu hedelmöityshoidoista on lievästi erikoista. Avainkysymyksenä tuntuu olevan yksinäisten naisten ja naisparien hoito, enkä oikein ymmärrä, mikä tässä asiassa on niin ongelmallista. Tuumitaanpa hetki asiaa:

1. Yksinäiset naiset ja naisparit ovat ennenkin hankkineet lapsia, hankkivat lapsia ja tulevat hankkimaan lapsia jatkossakin. Tämä on tosiasia, joka ei muutu mihinkään, vaikka asiaa tarkasteli miten jyrkillä arvoilla tahansa. Se, että hedelmöityshoidot estetään tältä ryhmältä ei hävitä näitä olemassaolevia lapsia, eikä estä uusia lapsia tällaisiin perheisiin. Miksei siis voitaisi auttaa näitä perheitä mahdollistamalla heille hedelmöityshoidot?

2. Miten nämä hedelmöityshoidot ovat keneltäkään pois? Ymmärtääkseni yhteiskunta ei hoitoja maksa - ei ainakaan tarvitsisi maksaa - joten kenenkään verorahoilla ei maailmaan tällaisia lapsia tuoda. Jos joku haluaa maksaa hoidosta, minun puolestani maksakoot. Aina voi joka tapauksessa mennä ulkomaille hoitoja hankkimaan; miksei hoitoja voisi antaa Suomessa, jolloin hoitomaksutkin jäisivät Suomeen?

3. Lasten asema mietityttää monia, erityisesti lasten isättömyys tuntuu olevan kipeä kohta. Lisää karuja tosiasioita: isättömiä lapsia on paljon. Minä en murehtisi liikoja: uskon, että lapsesta voi kasvaa ihan hyvä, jos sillä on edes yksi välittävä ja rakastava vanhempi. Kun huomioidaan hedelmöityshoitoihin liittyvä hinta ja vaiva, voi olla varmaa, että jokainen hedelmöityshoidoilla syntyvä lapsi on tarkkaan harkittu, haluttu ja rakastettu.

4. Huonoja syitä kieltää hedelmöityshoidot on paljon, mutta lasten joutuminen kiusaamisen uhreiksi on niistä ylivoimaisesti idioottimaisin. Kielletään samantien silmäsairaudet, lasten ruokkiminen lihaviksi, rumat vaatteet ja poikien kasvattaminen nörteiksi. Lihavien ja rillipäiden kiusaaminen on merkittävästi suurempi ongelma kuin isättömien kiusaaminen.

5. Jos hedelmöityshoidot halutaan kieltää siksi, että yksinäiset naiset ja naisparit ovat huonoja vanhempia, muistuttaisin, että perinteisellä menetelmällä lapsia voivat hankkia ihan kaikki, ja siinä porukassa on niin monenlaista hiihtäjää, että tuloksena lapsia käy suorastaan sääliksi. Hedelmöityshoitojen yhteydessä voidaan sentään seuloa pois ne, joiden ei kuulu lapsia saada. Kumpi on huonompi vanhempi, alkoholisti vai lastenhankintaan rahaa ja vaivaa sijoittava lesbo?

6. Vanhasen hallitus erityisesti on korostanut lastenhankinnan tärkeyttä yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Miksi sama hallitus haluaa rajoittaa lastenhankintaa? Eivätkö kaikkien lapset kelpaakaan? Haluatteko te olla osa yhteiskuntaa, joka sanelee, ketkä saavat lisääntyä ja ketkä eivät?

7. Jos hedelmöityshoidoista tehdään arvokysymys, miksi kristilliset arvot ja "perheeseen kuuluu isä ja äiti"-arvot voittavat arvot, jotka hyväksyvät erilaiset perhemallit? Jos minun arvoissani kaksi naista ja lapsi muodostavat ihan hyvän perheen, miksi minun arvojani ei kunnioiteta? Miten minun käsitykseni hyvästä perheestä rajoittaa muiden käsityksiä hyvästä perheestä?

8. On turhaa pelätä, että homojen ja lesbojen sateenkaariperheet valtaisivat maan. Jos hedelmöityshoidot sallitaan lesbopareille, tätä mahdollisuutta hyödyntäviä pareja on vuosittain erittäin vähän; kaikista Suomen perheistä osuus on häviävän pieni. Homoliittojen rekisteröintikin on ollut alkuinnostuksen jälkeen varsin hiljaista. Kysymys on pienestä vähemmistöstä, joka ei pysty horjuttamaan koko yhteiskuntaa massallaan. Miksei siis annettaisi tällekin vähemmistölle tilaa olla oma itsensä?

Ja niin edelleen - tätä voisi jatkaa, mutta pysähdyn nyt kuitenkin tähän. Minusta kaikki argumentit puhuvat sen puolesta, että hedelmöityshoidot tulisi sallia jotakuinkin kaikille, jotka ovat psykologisesti riittävän kypsiä vanhemmiksi ja valmiita raskaisiin ja kalliisiin hoitoihin. Eläminen turvallisessa ja vakaassa parisuhteessa on plussaa, mutta hyvän turvaverkon kerännyt yksinäinen ihminen on minulle riittävän hyvä vanhempi.

Se itsestäänselvyyksistä. Nyt kun ne on selvitetty, voidaan keskustella niistä ihan oikeista kysymyksistä. Minusta se, onko luovutetusta sukusolusta syntyvällä lapsella oikeus tietää biologinen vanhempansa, on huomattavasti vaikeampi ja siten kiinnostavampi ja ennen kaikkea tärkeämpi kysymys. Näin äkkiseltään sanoisin, että luovuttajasta ei saisi missään tilanteessa tulla lapsen juridinen vanhempi ilman luovuttajan omaa tahtoa, mutta tiedot esimerkiksi luovuttajan mahdollisista perinnöllisistä sairauksista tuntuisivat hyödyllisiltä lapsen kannalta.

Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita minun mielestäni tulisi vielä miettiä huolella. Sen jälkeen voidaan avata keskustelu kohdunvuokrauksesta ja miesparien lastensaantiin liittyvistä käytännön kysymyksistä - niissä riittää varmasti keskusteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Mutta jos jätettäisiin itsestäänselvyydet?

8.11.2005 klo 23:10 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Kuumaa kahvia

Hiljaista huutelua kirjoitti tyhmistä oikeusjutuista:

No, mitä tahansa voi uskoa maasta, jossa nainen sai ison rahallisen korvauksen, koska hän hörppäsi kuumaa kahvia ja poltti suunsa. Kahvikupissa ei lukenut "Kuuma kahvi saattaa olla kuumaa". Eli jos panee kissansa mikroaaltouuniin, uunin valmistaja saa syytteen, koska ei ole varoittanut kissojen sulkemisesta uuniin. Sitten kun kissavaroitus ilmestyy, joku panee uuniin hamsterin, ja taas valmistaja maksaa, koska hamsterivaroitus puuttui.

Olisin kommentoinut Hiljaiseen huuteluun, mutta kun sinne ei voi, niin tulkoon tänne: tuo McDonaldsin kahvijuttu on vääristelty pahasti totuudesta Amerikan oikeuslaitoksen (sinänsä aiheellista) pilkkaamista varten. Faktoja voi tarkistaa netistä, Google löytää montakin juttua aiheesta.

Kahvi ei ollut vain kuumaa, vaan ihan tolkuttoman kuumaa (yli 80-asteista) ja nainen sai syliinsä kaatuneesta kupillisesta kolmannen asteen palovammoja 6% vartalostaan, mukaan lukien sukupuolielimensä. Saattoi sattua; sairaalassa vierähti kahdeksan päivää. Siihen nähden naisen korvausvaatimus ($20000) oli varsin kohtuullinen Ameriikan mittapuulla.

Pointtia oikeusjutulle siis oli: kahvi oli helvetillisen kuumaa. Eikä ole vain yksi tapaus, vaan sadat ihmiset ovat polttaneet itsensä McDonaldsin kahvilla. Ihan huuhaajutusta ei siis ole kyse, vaikka tokihan kahvikuppien kanssa kannattaa tarkkana olla.

Mikrouunipuudeli tai -kissa on muuten ihan täysi urbaanilegenda sekin. Lukekaa vaikka Snopesista. Tunnetut lemmikki mikroaaltouunissa -tapaukset ovat olleet ihan tietoista julmuutta eläinparkoja kohtaan.

21.08.2005 klo 18:38 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Animalian mainoskampanja

Minusta on aika rumaa, miten Animalian ulkomainoskampanja lopetettiin päivän jälkeen. Lainataanpa Hesaria: "Ulkomainosyhtiön Tillanen pitää ulkokampanjan keskeyttämistä valitettavana. Hän toteaa yleisön reaktion olleen kuitenkin poikkeuksellisen rajua. Koska yritykselle tullutta palautetta ei arkistoida, ei Tillanen osannut sanoa, mikä mainoksissa oli suututtanut."

Tillanen osaa siis sanoa, että yleisön reaktio oli raju, mutta on jo ehtinyt unohtaa, mistä yleisö itse asiassa valitti? Siis häh? Kannattaisikohan jatkossa panostaa saadun palautteen arkistointiin? Salaliittoteorioille voi antaa arvoa niin paljon kuin haluaa, mutta kyllä tämä minusta kuulostaa vähän siltä, että palautetta on antanut ihan joku muu taho kuin yleisö. Varsinkin, kun Aamulehdessä Animalian edustaja vakuuttaa, että he eivät ole saaneet erityisemmin negatiivista palautetta kampanjasta.

Kampanjan sivuilta löytyvät ainakin minun mielestäni ihan asialliset ja ajattelemaan herättävät julisteet. Jos tällainen sensuuri tuntuu ikävältä, laittakaa ihmeessä palautetta JCDecauxille.

2.07.2005 klo 10:28 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (1)

Lehtitilausten taikaa

Näin se käy: soitin eilen Pelit-lehden tilaajapalveluun ja ilmoitin lopettavani kestotilauksemme lehden korkean hinnan vuoksi. Asiakaspalvelija ilmoitti heti, että hinta voidaan puolittaa, mihin suostuin ja nyt tilaus jatkuu puoleen hintaan. Hinnan puolittaminen onnistui kuulemma vain tämän kerran, mutta luulenpa, että ensi vuonnakin selvitään alennushinnalla. Jos ei noin kätevästi, niin sitten lopettamalla tilaus tyystiin. Viimeistään seuraavalla viikolla alkaa puhelin soida ja lehtimyyjät tehdä tarjouksiaan. Jos vaikka taas saisi pelin.

Pelaajan kohdalla tilauksen päättyminen tiesi soittoja, olisi saanut isosta pelivalikoimasta valita haluamansa pelin. Olivat huonoja, muuten tilaus olisi voinut jatkuakin. Mikrobitistäkin soiteltiin ja tarjottiin puolitettua hintaa ja eilen taas tuli puolihintaa tarjoava mainoskirje. Tyhymä se on, joka tällaisessa aggressiivisen kilpailun täyttämässä ilmapiirissä täyttä hintaa lehdestään maksaa, sanon minä, ja nautin tarjoushintaan saadusta lehdestä seuraavankin vuoden.

1.02.2005 klo 08:29 | Kommentoi | TrackBack (0)

Vihakampanjointi

Jos jotakin inhoan, niin vihakampanjointia. Otetaanpa esimerkki: Tobias Rowe sattui kirjoittamaan arvostelun Pocket Kingdomista, N-Gagen uudesta hittipelistä. Muualla peli on saanut ihan ok -tasoisia arvioita, jostain vajaasta seiskasta vajaaseen ysiin asteikolla nollasta kymppiin. Tobias otti ja antoi 5/10, kommentoiden näin: It had the potential to be so much more but for some reason, it just seems as though it is not a game at all; just something to watch rather than play. Arvostelu on hieman erikoinen sikäli, ettei online-ominaisuuksillaan loistavaa peliä ole testattu lainkaan nettipelinä, mutta minun mielestäni arvostelu oli muuten ihan asiallinen.

Tästähän fanit suuttuivat ja eräässäkin blogissa kehotettiin ryntäämään haukkumaan arvostelua ja arvostelijaa. Tulokset voitte lukea arvostelun kommenttiosastolta. Mikä idiotismin riemuvoitto! Ei arvostelu sillä parane, että mollaa arvostelijaa. Asiallinen kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat aina paikallaan, mutta jos palaute keskittyy arvostelijan pilkkaamiseen, ollaan pahasti hukassa. Mollauskampanjaa ajanut bloggaaja intoutui vielä jälkeenpäin fiilistelemään että saatinpa hyvä möykkä aikaiseksi ja voi että kun on arvostelija amatöörimäinen kun totesi, ettei välitä tippaakaan kommentoijien mielipiteistä.

Oma lyhyt ja ytimekäs Blood Duster -arvioni kirvoitti samanlaista raivoa. Herätin kiivasta intoa bändin foorumilla ja useampikin fani innostui kommentoimaan kompetenssiani arvioida levyjä. Poistin asiattomia kommentteja, ja sehän vasta lisäsikin kierroksia. Keskustelin erään fanin kanssa sähköpostilla siitä, millaista palautetta sivuilleni kelpuutan - ja eiköhän tämäkin sähköpostivaihto päätynyt foorumille reposteltavaksi. Näin arvostelijana ei voi kuin ihmetellä sitä valtaa, mikä aika ohimennen heitetyllä lyhyellä mielipiteellä voi olla ihmisiin. Jos arvioni on täysin väärässä, kannattaako siitä välittää niin paljon, että vaivautuu toteamaan minun olevan täysi idiootti? Minua ei ole enää aikoihin hetkauttanut asiaton älämölö, sellaiseen käytetty aika on hukkaan heitettyä. I don't give a rat's ass, sanoisi tähän ulkomaalainen.

10.12.2004 klo 10:02 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Mikon arvoihin kuuluu syöminen

Yliopiston kirjaston ruokalaa pyörittävän Amica tietää arvonsa: ne ovat asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö. Ruokalassakin mainostetaan laatua Amican tärkeimpänä arvona.

Mutta eikös tämä nyt ole vähän tyhmää? Eihän laadukkaan ruoan tuottaminen asiakkaille ole mikään erityinen arvo, vaan Amican koko perustoiminta-ajatus! Arvojen luetteleminen on minun mielestäni mielekästä silloin, kun kyseessä on toiminta, joka on suoraan ristiriidassa kaikkien osakeyhtiöiden perusidean (tuottaa voittoa osakkeenomistajille) kanssa. Siis vaikkapa ympäristöystävällisyys, joka maksaa ja on tuloksen tekemisen kannalta suorastaan haitallista. Jos sellaiseen panostaa ja pystyy osoittamaan tuloksia, voi kehua arvoillaan.

Laadukkaan ruoan tekeminen on ruokalapalveluja tuottavalle yritykselle toiminnan perusedellytys. Noin yleensä ottaen yrityksen arvot ovat turhaa soopaa, jos 100% alan toimijoista toteuttaa niitä toiminnassaan. Kirjastot ja asiakaspalvelu, esimerkiksi: totta kai kirjasto pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Turun yliopiston kirjasto on tietysti merkittävä poikkeus suljettuine kokoelmineen. Turun kaupunginkirjastoonhan avohyllyt saatiin melko tuoreeltaan vuonna 1912 - keksintö itsessään on 1800-luvun perua.

13.10.2004 klo 11:42 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Lääkkeiden hinnat

Olen käyttänyt tänä kesänä allergisen nuhan hillitsemiseen setiritsiiniä. Tunnetuin lääkemerkki on varmaankin Zyrtec, tosin itse olen suosinut Ratiopharmin geneeristä versiota. Syy on selvä: siinä missä Zyrtec maksaa 68-69 senttiä pilleri, Ratiopharmin halpaversio maksaa vain 38-39 senttiä. Pakettikin on mukavan kompakti.

Eilen kävin apteekissa ostamassa lisää pillereitä - Madeiran kukkaloisto on varmasti kaunista, mutta ihan yhtä varmasti myös silkkaa kärsimystä - ja kun Johannalla oli resepti noudettavana, ehdin tutkia setiritsiinihyllyä tarkemmin. Paljastui, että Alpharman halpaversio oli vielä halvempaa, mutta vain hieman - noin 35-37 senttiä pilleri. Tarkempi syynääminen paljasti hyllyn halvimman tuotteen: Nordic Drugsin Gardex maksaa vain 25 senttiä pilleri!

Jos näitä kesän ajan (vaikkapa 90 päivää) joka päivä syö, kertyy Gardexeille hintaa 22,50 euroa, Ratiopharmille 34,20 euroa ja Zyrtecille 61,20 euroa. Kun lääkkeen olennainen sisältö on sama ja vain oheisaineiden määrä vaihtelee pillerin koosta riippuen, kannattaa todellakin miettiä, onko Zyrtecin nimi sen 40 euron arvoinen.

3.09.2004 klo 10:48 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Lotto

Selailin kirjastossa opusta (Veijo Wirénin Näin voitan lotossa?), joka lupaili lottomenestystä. Kirjan kantavana tekijänä oli sen kirjoittajan vakaa epäusko todennäköisyyden lakeihin. Sen sijaan kirjoittaja tuntuu uskovan vahvasti entropiaan viittaaviin luonnonlakeihin.

Wirénin mukaan ns. hajarivi on todennäköisempi kuin järjestyneempi rivi, kuten vaikka numerojärjestys. Todennäköisyydet ja tilastot ovat liian kaavamaisia. Wirén on tutkinut asiaa ja vanhoja lottorivejä huolella ja kehitellyt sääntöjä, joiden mukaan 15 380 937 erilaisesta rivistä on rajattu reilun neljäntuhannen rivin joukko, josta voittajarivit todennäköisimmin löytyvät.

Pois on rajattu rivit, joissa on peräkkäisiä lukuja (joka sellaisenaan tai esim. kahden välein), lukupareja sisältävät rivit ja rivit, jotka muodostavat kuvioita lottokupongilla. Jotain virkaa oli numeroilla, jotka toistuvat tai ovat toistumatta, en perehtynyt tarkemmin.

Eihän tässä kaikessa ole muuta vikaa kuin se, että todennäköisyyden lait pätevät, halusi tai ei. Jokainen rivi on aivan yhtä todennäköinen, oli se kuinka järjestynyt tahansa. Lottopallot eivät tiedä, mikä numero niissä on. Lottopallot eivät myöskään muista aikaisempia rivejä: kunkin rivin todennäköisyys on sama, oli sen historia mikä tahansa.

On toki totta, että voittorivi on useammin hajarivi kuin järjestynyt rivi (suoria numerojärjestysrivejähän on vain 33 erilaista), mutta tämä ei ulotu yksittäisten rivien tasolle: yksittäinen hajarivi on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa niistä 33 järjestelmällisestä rivistä.

Jos Wirén on tutkinut päätelmiensä pohjalle vanhoja lottorivejä, hän on syyllistynyt turhan pienen otoksen käsittelyyn. Olettaen, että lottoa on pelattu vuodesta 1971 alkaen 52 kierrosta vuodessa, tämän vuoden loppuun mennessä on pelattu hieman yli 1700 kierrosta. Se on hyvin vähän, vain 1/8963 eli 0,00011% erilaisten lottorivien määrästä. Niin pienen otoksen perusteella on nähdäkseni aika vaikeaa sanoa mitään pitävää.

Jos haluaa tehdä jotain lottomenestyksensä parantamiseksi, kannattaa välttää aktiivisesti muiden suosimia numeroita. Se ei paranna voitonmahdollisuuksia, mutta jos voitto osuu kohdalle, se on todennäköisesti suurempi. Äärimmäinen esimerkki on tietysti klassinen 1-2-3-4-5-6-7-rivi, jota pelataan Veikkauksen lottotietosivun mukaan noin 4000 kertaa joka kierroksella. Normaali päävoitto kutistuisi tuolla rivillä 200 euroon. Rivissä kannattaakin panostaa erityisesti isoihin numeroihin (32-39), niitä käytetään verrattain vähän. Edellisten kierrosten voittorivit ja kupongin pystyrivit ja sen sellaiset voi taas hylätä saman tien.

Matemaattisesti ajateltuna lotto ei ole kannattavaa puuhaa, mutta niin vain joka vuosi jokunen ihminen elämänsä muuttaa lottoamalla. Muulla konstilla ei juuri niin pienellä vaivalla saa itselleen mahdollisuutta niin paljoon, joten ei ole ihme, että lotto kansaan vetoaa.

Veijo Wirénin Veijon Kirjoilla on kotisivu, josta löytyy lisätietoa lähinnä miehen ristikkopuuhista - Wirénin Ristikkosanojen pikkujättiläinen on kyllä pätevä teos.

26.08.2004 klo 18:47 | Kommentit 5 kommentti(a) | TrackBack (0)

Ateena kiinnostaa melkein

Katselimme eilen puoliteholla kolme tuntia olympialaisia (niitä hilpeiden kreikkalaisten organisoimia kisoja). Tarkoituksena oli seurata naisten seiväshypyn finaali, mutta kun kisat alkavat yhdeksältä, olisi pitänyt tietää, että tositoimiin päästään vasta puolenyön aikaan. Odotus kannatti: näimme huikean jännittävän kisan ennakkosuosikkien ja ainoiden mahdollisten voittajien Svetlana Feofanovan ja Jelena Isinbajevan välillä. Näistä Isinbajeva voitti, odotetusti, ja paransi vielä sentillä maailmanennätyslukemiksi 491. Huikean jännää, sillä Isinbajevan voitto oli yhden hypyn varassa. Kaksi epäonnistumista pohjalla virittää jännitystä ihan uudelle tasolle.

Muuten olympiakisat ovat olleet umpitylsiä. Juoksuja erilaisia matkoja; uimista erilaisia matkoja. Kumpaakaan ei jaksa, ellei tapahdu jotain oikeasti jännää. Kuten Perdita Felicienin kaatuminen naisten satasen aidoilla. Se oli suurta draamaa se.

Jos alun linkitysvitsi meni ohi, lue Visa Kopun linkitys olympialajiksi.

25.08.2004 klo 21:36 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Ternimaitokapselijumala on poissa

Olen kirjoitellut Petteri Jussilasta aiemminkin - tämä on viimeinen kerta. Nytkin tyydyn toteamaan, että Petterin poismenossa oli jotain perin darwinistista: uimataidoton mies hyppää ilman pelastusliivejä pelastamaan pelastusliivien varassa turvallisesti kelluvaa lasta ja hukkuu itse. Go figure.

Saa nähdä, milloin profeetan kotisivut noteeraavat tapahtuneen. Joka tapauksessa eniten käyvät sääliksi ne miljoona ihmistä, jotka jäivät nyt osattomiksi: "Petterin tavoitteena on auttaa miljoonalle ihmiselle vauraampi ja parempi tulevaisuus!"

28.07.2004 klo 10:50 | Kommentit 7 kommentti(a) | TrackBack (0)

Subin Jaffa-peli

SubTV:llä pyörii Jaffa-peli, jossa voi voittaa korillisen Jaffaa. Jos korillinen tarkoittaa 24 puolen litran pulloa, korille kertyy hintaa noin 36 euroa (puolitoista euroa pullo). Laskin, että kahden minuutin aikana eräskin kilpailija nakutti noin kaksikymmentä palloa peliin, 84 senttiä kappale. Viiden minuutin pelin aikana ehtii siis hakata viitisenkymmentä palloa, joille kertyy hintaa yli 40 euroa. Samaa tahtia nakutti kolme-neljä pelaajaa, joiden lisäksi satunnaisia pallottelijoita riitti.

Muutama kysymys: miksi kannattaa naputella 40 euroa menemään saadakseen reilun kolmenkympin edestä limsaa? Miksi kannattaa yritellä peliä, jos näkee, että jollain toisella pelaajalla on jo tolkuton määrä pisteitä, jota ei voi saada kiinni? Ja mikä tärkeintä: miten minä voisin hyötyä taloudellisesti tästä suunnattomasta tyhmyyspotentiaalista?

Voin minäkin myydä limsakoreja ylihintaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä - eniten yli tarjonnut voittaa, muidenkin ehdokkaiden rahat pidän, tietysti.

24.05.2004 klo 20:06 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Petteri Jussila ja verkostomarkkinointi

Petteri Jussila on tällä hetkellä kirkkaasti suosituinta sisältöä blogissani. Annetaan siis lukijoille lisää sitä, mitä eniten halutaan.

Katselimme juuri ternimaitokapseleita käsittelevän Päivärinnan jakson, jossa Petteri toden totta esiintyi edukseen. Kysyttäessä kapseleiden vaikutuksista, miehestä irtosi ainoastaan ne tukevat elämää -tyyppistä tyhjää mössötystä. Kilpailevan ternimaitofirman toimitusjohtaja osasi sen sijaan kertoakin tuotteidensa vaikutusten syistä. Tuli heti huomattavasti vakuuttavampi vaikutelma.

Päivärinta grillasi Jussilaa aika kovalla kädellä tämän veloista ja veropetoksista, ja ymmärrettävästi Jussilalta ei kauheasti kommenttia irronnut. Vähän ehkä epäreilua moinen, mutta on Jussila kyllä aika leveästi julkisuudessa esiintynyt - miljönäärimaine ei taida ihan tyhjästä syntyä. Sikäli onkin vähän outoa, ettei tuloja sitten löydykään.

Muutenkin Jussilan bisnesten uskottavuus karisee verkostomarkkinoinnin myötä. Jos edustajat ostavat ternimaitokapselit 30 eurolla ja myyvät ne sitten 40 eurolla, saa myydä aika monta purkkia, että saa sen miljoonan kasaan - varsinkin, jos maksaa verot. Epäilen myös, ettei myymättömiä purkkeja lunasteta takaisin, jolloin kaikki riski on luonnollisesti edustajan harteilla.

Sekin ongelma verkostomarkkinoinnissa on, että edustajat kilpailevat keskenään. Jos olisi Tampereen ainoa ternimaidon myyjä, voisi pärjätäkin, mutta verkostomarkkinafirman etu on tietysti saada mahdollisimman paljon edustajia - eihän sillä ole väliä, paljonko edustajat lopulta myyvät, kunhan vain ostavat paljon tuotetta myytäväksi.

Suosittelen kyllä pohtimaan, paljonko kannattaa maksaa kapseleista, joiden terveysvaikutukset ovat epävarmoja. Tutkimuksissa on havaittu hyötyvaikutuksia, mutta valtavasti suuremmilla annoksilla. Kapselien vaikutuksista ei ole tiettävästi vakuuttavaa tietoa. Verkostomarkkinointiin ryhtymistäkin kannattaa harkita, erityisesti jos tulojen hankkiminen perustuu uusien edustajien värväämiseen. Se ei yleensä ole kannattavaa muille kuin verkoston ylimmille tasoille (jollainen et ole, ellet perusta verkostoa itse). Voin luvata, että suuria voittoja ei verkostosta irtoa.

Kannattaa perehtyä vaikkapa Pyramidisivujen antiin - sivuja ei ole päivitetty vuosiin, mutta ne sisältävät paljon hyödyllistä tietoa. Näin meitä kusetetaan -sivujen verkostomarkkinointiosio on myös hyvää luettavaa ennen verkostoihin liittymistä. Tuoreempia linkkejä aiheesta otetaan vastaan.

19.05.2004 klo 15:29 | Kommentit 4 kommentti(a) | TrackBack (0)

Anteliaan ja reilun uusi määritelmä

Kertokaas tyhmälle: kun Elisan mainoksessa kerrotaan Elisan olevan reilu ja antelias firma, niin kumpaan kategoriaan ne suurirtisanomiset sitten menivät? Reiluuteen vai anteliaisuuteen?

Olisikohan mainostoimistossa tai Elisalla kannattanut harkita sitä mainosta vielä toisenkin kerran?

24.04.2004 klo 10:41 | Kommentoi | TrackBack (0)

Petteri Jussila

Johanna selaili Cityn nettisivuja ja löysi jutun turhimoista. Joukosta seuloutui suoranainen helmi. Hän on Petteri Jussila.

Kysytte ehkä: kuka. Tottahan te Petterin tiedätte! Jos ette Petteriä, niin sitten Petterin vaimon, Jutan! Jos Jutan nimi ei soita kelloja, muistelkaas nyt huolella Suurta seikkailua joskus vuosien takaa. Ternimaitokapselit? Aivan!

Petteri ei kuitenkaan siipeile vaimonsa menestyksellä. Näin Petteri kuvailee itseään: Olen Petteri Jussila, tekijä, en selittäjä. Työkseni autan ihmisiä menestymään elämässä.

Tämähän on selvää, sillä Petteri on mies joka huomataan missä päin maailmaa hän liikkuukin, herättäen tunteita puolesta ja vastaan.

Petterillä on suuria ja hyveellisiä suunnitelmia: Petterin tavoitteena on auttaa miljoonalle ihmiselle vauraampi ja parempi tulevaisuus!

Ja moniko voi esittää tällaisen väitteen vakavasti: Curriculum Vitae: Näet sen lähitulevaisuudessa tv-dokumentin muodossa!

Mahdollisuuksista Petteri kertoo näin: Jos Sinä et ole saavuttanut kaikkea haluaamaasi elämässäsi ja etsit mahdollisuutta menestyä, ota yhteyttä Petteriin. Hän etsii yhteistyökumppaneita.

Petterillä on myös vaikutusvaltaisia ystäviä. Astrologi Satu Ruotsalainen luonnehtii ystäväänsä Petteriä näin: Uranus tekee hänestä vallankumouksellisen uudistajan, pluto väsymättömän puurtajan ja mies nauttii positiivisen karman tuomista eduista, joissa vain taivas on rajana.

Jos siis haluat menestyä, lue lisää Petterin kotisivuilta.

Päivitys 2004-05-19: Kirjoitin aiheesta uudemmankin jutun, tämä kun on näemmä suosittu aihe.

27.03.2004 klo 11:08 | Kommentoi | TrackBack (0)

Google-hakijoiden sietämätön keveys

Viime aikoina on pistänyt silmään hakulauseista "show your tits", jolla sivuilleni on tultu useammankin kerran. Ja totta tosiaan, sivuni löytyvät Googlesta toiselta tulossivulta! Syypää tähän on englanninkieliseltä puolelta löytyvä kirjoitus tv-chateista, joissa kommentoin näin: "If there's a pretty young female host, "host show your tits" is a classic." - tuo yksi esiintymä riittää tuomaan sivuilleni paljon uusia kävijöitä. Taitavat pettyä...

29.01.2004 klo 08:13 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Rembrandt

Kuka ostaa Stockmannilta Rembrandt-hammastahnaa? Tuubi hampaita kirkastavaa tai kahvi- ja tupakkatahroja eliminoivaa eliittitahnaa maksaa halvimmillaan jotain 13 euroa, eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin tavallinen Pepsodent tai Colgate (jota meillä suositaan, kiitos näppärän korkin ja halvan hinnan). Ilmeisesti joillain ihmisillä on hammastahnan käytönkin suhteen tarve erottua tavallisesta rahvaasta.

28.01.2004 klo 10:33 | Kommentoi | TrackBack (0)

Metsä-Jooseppi vaurastuu

Voitin eilen Flash Fortunes -arvonnasta 415 800 euroa (vaikka en arvontaan osallistunutkaan). Voiton saamiseksi pyydettiin ottamaan yhteyttä ulkomaantoimintojen johtajaan, tohtori Richmond Berklyyn. Koska olen ujo, en kehdannut itse, vaan pistin ystäväni Metsä-Joosepin (syntynyt 14.10.2003) asialle.

Flash Fortunes Securitiesia ei suinkaan haitannut, että Jooseppi von Metsä vaati omakseen Mikko Saaren voittamaa palkintoa, vaan vastaus tuli jo tänään.

I write to notify you that you are one of our lucky winners in our fortune lottery programs,the name attach to your email address was selected through computer ballot system,kindly scan or write your identifcation like working I.D student I.D,drivers licence or international passport through my email for more verifications,and also to avoid double claims of funds,delays,and complications in our program.

Jepjep. Siispä skannaamaan ajokorttia, henkilöllisyystodistusta, opiskelijakorttia ja passia ja skannaukset sitten vain tohtori Richmondille. Hoituisi heti, harmi vain, ettei Joosepilla ole mitään todistuksia. Taidanpa kuitenkin laittaa passin ja ajokortin menemään (kiitos Kerro lisää). Pitäähän sitä vähän iloa saada elämään.

15.10.2003 klo 17:25 | Kommentoi | TrackBack (0)

Lopullinen ruokavalio

Atkinsin dieetin viimeaikaisen uutisoinnin valossa saamani laihdutusspämmi vaikuttaa vähintäänkin kyseenalaiselta. Viestin otsikko mainostaa Lose Weight While You Sleep. Here Is How! - lähettäjänä on "Final Diet". Jepjep, eipä sen Atkinsin dieetinkään jälkeen juuri laihduttamista tarvitse, kun sen vie loppuun asti..

23.08.2003 klo 11:24 | Kommentoi | TrackBack (0)

Bordellit

Aamulehdessä oli tänään puhetta julkisista ilotaloista ja kansanedustajien suhtautumisesta niihin. Onneksi enemmistö kansanedustajista vastustaa. Mielenkiintoista oli taas kerran vetoaminen niiden ihmisten tarpeisiin, jotka eivät seksiä muuten saa.

Rohkenen epäillä, ettei bordellien potentiaalisesta asiakaskunnasta isokaan osa olisi ihmisiä, jotka eivät seksiä muuten saa. Jos ovelta käännytettäisiin kaikki parisuhteelliset ja elämässään muuten hyvin menestyvät, veikkaisin bordellin pitämisen olevan melkoisen kannattamatonta puuhaa.

Ja miten minusta tuntuu siltä, että tässä huolehditaan nyt vain seksiä saamattomien miesten tarpeista?

8.08.2003 klo 11:43 | Kommentoi | TrackBack (0)

PayPal-huijausta

Minua on taas yritetty huijata. PayPalilta tuli viesti, jossa pyydettiin varmistamaan sähköpostiosoitetta. Piti kirjautua nettisivuille... Linkki alkoi kyllä ihan lupaavasti, mutta paljastui huijaukseksi:

https://www.paypal.com:[pitkä rimpsu sekavia merkkejä]@joku.huijausosoite.com

Hyvä yritys, mutta tuohon halpaan en mennyt. Etenkin kun viestejä tuli yhtä aikaa kaksi, jotka tosin osoittivat eri huijaussivuille. Viestit eivät edes olleet aitojen PayPal-viestien näköisiä, toisin kuin viimeksi saamani.

13.07.2003 klo 10:14 | Kommentoi | TrackBack (0)

Yleisönosastopaatosta

Innostuinpa taas vaihteeksi kirjoittamaan Aamulehden yleisönosastolle. Tällä kertaa kirjoitusta inspiroi pääkirjoitus, jossa pohdittiin mieskiintiöiden tarvetta yliopistoihin ja epäiltiin hiljaisuuden aiheen ympärillä johtuvan siitä, että mieskiintiöt ovat poliittisesti epäkorrektimpi ajatus kuin naiskiintiöt.

Pöh. Mitä mieskiintiöt yliopistoissa auttaisivat, kun lukioissa on kuitenkin enemmän naisia ja suurin osa yliopisto-opiskelijoista tulee kuitenkin lukiosta. Jos kiintiö pitäisi jossain olla, niin lukioissa. Mutta en pidä sitäkään vaihtoehtoa kovin järkevänä.

Aamulehden pääkirjoituksessa kannatettiin varovaisesti myös tasaverotusta, joka sekin on täysin älytön idea. Onhan toki ymmärrettävää, että liikemaailmaa täytyy nöyristellä, mutta pitääkö seurata kuin pässi narussa kun liike-elämä vetää siihen suuntaan kuin haluaa?

Kevennykseksi laitetaan linkki Defective Yetiin, joka tarjoaa vilauksen tietokonepiraattien maailmaan.

9.07.2003 klo 08:07 | Kommentoi | TrackBack (0)

Berlusconi loistaa

Berlusconilla kesti sitten näemmä päivä ennen ensimmäistä skandaalia... Lue YLEn uutisointi aiheesta. Tästä puolivuotiskaudesta tulee vielä hauska.

2.07.2003 klo 21:10 | Kommentoi | TrackBack (0)

180 kauhun päivää

Heräsin vasta uutisten myötä siihen kauhistuttavaan tosiseikkaan, että seuraavat puoli vuotta meneekin sitten kaikkien rehellisten poliitikkojen esimerkkihahmon, Italian pääministeri/mediagangsteri/kieroilija Silvio Berlusconin johtamana. Igh.

Toisaalta, aika jätti toisesta suosikkipoliitikostani, senaattori/muinaismuisto Strom Thurmondista. Kauan siinä menikin... Yllätti lähinnä se, ettei asiaa uutisoitu ainakaan Aamulehdessä millään lailla tänään.

1.07.2003 klo 20:22 | Kommentoi | TrackBack (0)

Amazonista

Ihan kuin Amazon ei luottaisi myymiensä kirjojen laatuun, kun heti etusivulla lukee:

Mikko Saari, make £24.69. Sell your past purchases at Amazon.co.uk today.

Mikä on sikälikin aika nopeaa toimintaa, ettei noita kyseisiä kirjoja ole edes lähetetty vielä...

27.06.2003 klo 09:37 | Kommentoi | TrackBack (0)

Törkeä petos

Sain muuten aika harvinaisen törkeän petosyrityksen sähköpostiini. Viesti oli PayPalilta ja ilmoitti, että turvallisuuden vuoksi, petosten estämiseksi, täytyisi käydä PayPalin sivuilla varmistamassa tietoja. Sähköpostiviesti näytti täysin autenttiselta. Siinä ei pyydetty suoraan mitään tietoja, mikä olisi ollut heti paljastavaa, vaan tiedot piti käydä syöttämässä PayPalin sivuilla.

Noh, meninpä vilkaisemaan. Tässä vaiheessa olin vielä hyväuskoisesti mukana jutussa. Satuin sitten katsomaan osoitepalkkia... Eipä ollutkaan PayPal, vaan jotain aivan muuta. Rahaa olisi siis voinut palaa, jos olisin erehtynyt käyttäjätunnukseni ja salasanani syöttämään. En tosin tiedä, miten rosvoaminen olisi onnistunut, PayPal-tililläni kun ei ole yhtään rahaa, mutta en toisaalta tiedä, mitä muuta sivu olisi vaatinut.

Voin kyllä uskoa, että tuohon lankaan on moni vähän huolettomampi mennyt. Itsekin mielestäni varsin kokeneena ja spämmiin tottuneena pidin viestiä ensivilkaisulla autenttisena. Entäs sitten joku kokemattomampi käyttäjä... No, ilmoitin sivusta PayPalille, toivottavasti saavat sen suljettua ja rosvon pidätettyä ennen kuin kehenkään sattuu liikaa.

24.06.2003 klo 12:06 | Kommentoi | TrackBack (0)