Joulukooste
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 25.12.2007, klo 20:16.
Edellinen kirjoitus: Nightwish ja Indica
Seuraava kirjoitus: Tähän on tultu
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Lapsellisia.
Katso myös:- Joululahjaksi lautapelejä
- Nooamaisuuksia
- Nooa-katsaus
- Tähän on tultu
- Mediankuluttaja Nooa
- Nooan touhuja ja kulttuurihajahuomioita
- Taidot kehittyvät
- Poika kasvaa ja kehittyy
- Pikku kävelijä
- Poika ei ole palikka
Joulun aikaan sattuu ja tapahtuu. Nooalle sattui, mukkasimme liukumäestä laskiessamme ja nyt on poskessa varsin reippaan kokoinen rupi. Sellaista sattuu, ja järkytys vanhemmille oli selvästi pahempi kuin Nooalle itselleen (Nooan mittakaavassa rysäyksestä seurannut itku oli sellaista vahvaa keskitasoa). On se vaan kurjaa katsoa, kun omasta kullanmurusta virtaa (no, tihkuu) verta.
Muuten Nooan toinen joulu on sujunut leppoisasti. Emme ole luopuneet arkiaikataulusta: herätys normaaliin aikaan, tavanomaiset ulkoilut, normaalit päiväunet, nukkumaanmeno totuttuun aikaan. Se on pakottanut jouluhässäkän järjelliselle tasolle ja elämän leppoisaksi. Hyvä näin: joulu on ollut todella mukava.
Nooa sai luonnollisesti aika läjän lahjoja. Oli toisaalta ilo huomata, että vähempikin olisi riittänyt. Nooa ei suinkaan sännännyt repimään lahjoja auki, vaan innostui jo ensimmäisistä lahjoistaan niin, että loppujen avaamisen olisi varmaan voinut jättää vaikka seuraavaan päivään... Vaatimaton muksu. Nyt on sitten meluleluja, kun paketeista löytyi välittömästi suuren suosion saavuttanut hakka ja varsinkin iloisesti kilisevä ksylofonin ja pianon yhdistelmä (jälkimmäisen ostimme vieläpä ihan itse).
Johannan vanhemmilta saatu Duplo-eläintarha oli sekin aika iloinen juttu - niin vanhemmille kuin Nooallekin. Nallehatusta Nooa itse ei suuresti riemuitse, kuten nyt ei vaatteiden pukemisesta yleensäkään, mutta vanhemmat tykkäävät kyllä, hattu on aivan uskomattoman söpö. Kiitokset siis kaikille, jotka Nooalle mainioita lahjoja hankkivat.
Jouluruokia Nooa maisteli vaihtelevalla menestyksellä. Meidän perinneruokiimme jo kuuluva kinkun paistoliemestä tehty pippurikastike miellytti Nooaa kovasti, samoin kermavaahto. Suklaat ja joululaatikot sitten vähemmän. Otapa tuostakin nyt selvää. No, nyt on melko vähäruokainen kausi menossa ja on aina ilo, jos jokin ruoka maistuu oikein kunnolla. Syökööt sitten vaikka kermavaahtoa =)
Luin hyvän kirjan: Janne Huttusen Isyyspakkaus on hulvattoman hauska ja sisällöltään arkijärkinen ja armottoman realistinen opas lapsiperheen elämään. Suosittelen kaikille tuleville vanhemmille, sukupuolesta riippumatta.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/6634