Palapelillä miljonääriksi
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 26.07.2007, klo 05:48.
Edellinen kirjoitus: Noir ja hardboiled
Seuraava kirjoitus: Kirjoja kaupan
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Pelit.
Katso myös:- Battlestar Galacticaa kaupan
- Nightwish ja Indica
- Candlemass
- Nobel ja nobiliteetti
- Uhka
- Pedot
- Tähtifantasia-palkinto jaettu
- Lastenmusiikkia
- Paljastavat merkinnät
- Kätevä elokuvalippu
Eternity II on palapeli, joka julkaistaan ensi lauantaina (28.7.2007). Ensimmäinen ratkaisija voittaa kahden miljoonan dollarin arvoisen palkkion. Luonnollisesti palapeli on suunnattoman vaikea: neliön muotoiset palat sopivat mihin järjestykseen tahansa ja paloista muodostettava kuvio koostuu abstrakteista muodoista, joita täytyy yhdistellä.
Paloja on 256 (16x16). Nurkat ja reunat tunnistaa. Nurkat voi järjestää 4! eri tavalla. Reunat - 56 palaa - menevät 56! eri järjestykseen. Tämä jättää 196 keskipalaa, jotka voi järjestää 196! * 4196 eri järjestykseen - kaikki palat kun voi kääntää neljään eri asentoon (joissain paloissa jotkut asennot voivat tosin olla identtisiä). 4! + 56! + 196! * 4196 on enemmän kuin tähtitieteellisen iso luku: 4! + 56! on luokkaa 1074, 4196 on 10118 ja 196! taas on ... no, luokkaa 10 potenssiin muutama sata.
Tämä siis tahtoo sanoa sitä, että vaikka viettäisit lopun ikääsi tahkoamalla erilaisia ratkaisuja yhden sekunnissa kellon ympäri, todennäköisyys osua oikeaan olisi hyvin, hyvin pieni. Todennäköisyys riippuu tietysti siitä, paljonko oikeita ratkaisuja on - varmasti useampi kuin yksi (jo pelkästään peilaamisen vuoksi oikeita ratkaisuja on vähintään neljä).
Ratkaisu ei siis löydy tietokoneella raakaa voimaa käyttäen, mutta kenties jollain fiksummalla algoritmilla. Veikkaan, että ratkaisu - kuten Eternity I:n ratkaisu - löytyy kuitenkin tietokoneella, ei käsipelillä ratkoen. Prize Specimens on kiinnostava artikkeli ykkös-Eternityn ratkaisusta.
Pelin nettisivuilta löytyy 16 palan kokeilupeli. Sain itse kokeilupelin palapelinä testattavaksi. Helppohan se oli, ratkaisu löytyi muutamassa minuutissa. On kuitenkin helppo nähdä, miten ongelma monimutkaistuu palojen määrän kasvaessa. On myös helppo nähdä, ettei tuon ratkaiseminen ole välttämättä mitenkään hauskaa puuhaa...
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/5338