Italialaiseen tapaan
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 12.03.2007, klo 18:53.
Edellinen kirjoitus: Kirjavinkit
Seuraava kirjoitus: Runollisuus kunniaan
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Ruoka.
Katso myös:- Sesonkibloggausta
- Erittäin hyvä pizza
- Englantilainen hedelmäkakku
- Synttäriruokia: sarvet ja wrapit
- Raparperihyve
- Omenaolutta
- Upcider Natural Vintage
- Kokeiltuja, siideriä ja jäätelöä
- Ruokaa ja elokuvaa
- Taivaallisen hyvää
Tänään oli yllättävän italialainen ruokapäivä. Lounaaksi tein tämänhetkistä suosikkivariaatiotani carbonarasta: paketti pekonia käristetään huolella ja sekoitetaan tagliatelleen ja joukkoon lisätään ruokakermapurkillisesta, kananmunasta ja pastajuustosta sekoitettu tahna. Sekoitetaan, ja tarjoillaan mustapippurin ja lisäjuuston kanssa. Helppo ja hyvä.
Iltapalaksi sitten lämmintä leipää. Voileipägrilli tuntuu turhuudelta, mutta meillä se on nauttinut vuosien ajan säännöllistä, jos nyt ei päivittäistä tai edes viikoittaista käyttöä. Johanna keksi luksusversion, jossa leipien väliin sijoitetaan ketsupin lisäksi mozzarellaa ja tomaattisiivuja (ja italialaisen ruoan pyhä kolmiyhteys täydentyy basilikaa sisältävällä pizzamausteella - kas kun muuten Italian lipun värit sopivat näihin perusaineksiin; lipun alkuperä on kuitenkin toinen, niin maukkaalta kuin tämä selitys kuulostaakin). Erinomaista, kertakaikkiaan.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/5073
Tuomas kirjoitti 12.03.2007, klo 22:26:
Mikko Saari 
kirjoitti 13.03.2007, klo 06:37:
Meillä lienee sieltä halvemmasta päästä mallistoa (kun ei ole edes virtakytkintä), mutta kyllä sen ihan kohtuukevyellä vaivalla puhdistaa. Tai ainakin riittävän kevyellä, että laitetta jaksaa käyttää..
Voileipägrilli on kiva laite, mutta meillä sen käyttö on jäänyt vähäiseksi koska grillin puhdistaminen on infernaalista hommaa. Ehkä meillä on huono malli tai sitten kyse on vain laiskuudesta...