Kun isoisä Suomeen hiihti ja Venetsian kauppias
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 4.12.2006, klo 09:33.
Edellinen kirjoitus: Musiikillisia hajahuomioita
Seuraava kirjoitus: Ryömijäpoika
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Kulttuuri.
Katso myös:- Battlestar Galacticaa kaupan
- Nightwish ja Indica
- Candlemass
- Nobel ja nobiliteetti
- Uhka
- Pedot
- Tähtifantasia-palkinto jaettu
- Lastenmusiikkia
- Paljastavat merkinnät
- Kätevä elokuvalippu
Olemme nauttineet viime viikkoina teatteritaiteesta. Ensin sai vuoron Tampereen teatterin Kun isoisä Suomeen hiihti. Sisällöltään varsin klassinen juutalaistarina viihdytti hyvän musiikin ja humoristisen tarinan voimin. Varsin kohtuulliset odotukset täyttyivät ja ylittyivät helposti. Musiikkinäytelmä on hyvä malli - paljon musiikkia, mutta kyseessä ei ollut varsinaisesti musikaali, tarinaa ei kuljetettu yksinomaan musiikin keinoin. Erityinen kiitos kuulunee Sari Kaasiselle, jonka sävellystyötä näytelmän laulut ilmeisesti pitkälti olivat.
Viime viikonloppuna oli sitten vuorossa kauden odotetuin näytelmä, eli Tampereen työväen teatterin Venetsian kauppias. Tälle oli pohjana Al Pacinon tähdittämä elokuva, joten tarina oli tuttu - vai oliko sittenkään?
Siinä missä elokuva oli raskasta draamaa, näytelmä muisti, että kyseessä on itse asiassa komedia. Toki Pacino oli vakuuttava Shylock, mutta elokuva jätti tarinan toisen ulottuvuuden ehkä kuitenkin turhan vähälle huomiolle. Nyt nähtiin vakava ja vakuuttava Shylock, mutta myös Bassonion lemmenretki Portian perään toimi olennaisesti paremmin.
Näytelmä oli kaikin puolin huikea. Omaperäinen sovitus, oivaltava lavastus, ylipäätään kokonaisuuden nokkeluus. Näytelmä oli täynnä erinomaisia roolisuorituksia. Kärkinelikko Juhani Niemelä (Shylock), Auvo Vihro (Antonio), Tiina Lymi (Portia) ja Aimo Räsänen (Bassanio) loisti erityisesti, mutta se ei tarkoita, etteivätkö muutkin olisi olleet loistavia. Myös Venetsian kauppiaassa käytettiin musiikkia erinomaisen hyvin.
Voin suositella molempia näytelmiä, mutta erityisesti Venetsian kauppias on kokemisen arvoinen kaikessa raikkaudessaan.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/4677