Loppukaneetti leikkaukseen
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 10.03.2006, klo 15:55.
Edellinen kirjoitus: Vimmainen editoija
Seuraava kirjoitus: Yölento, The Island, The Descent
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämää.
Katso myös:- Haastattelu radiossa
- Viikonloppu pelejä
- Lounas hyvässä seurassa
- Uutta elämää
- Aidanrakennusta
- Myyräntyötä
- Uusi työpaikka
- Enter lopettaa
- Haavoittunut enkeli
- Äitiyspakkaus
Leikkaus on ohi ja jälkiseuraukset kärsitty (paitsi että mitään kärsimystä ei ollut - lääkkeitä söin viikon ja sitten olo oli jo hyvinkin normaali). Kävin eilen lopputarkastuksessa, missä lääkäri kehui toipumista.
Sarjassamme työtapaturmia: lääkäri oli kurkkuani ommellessaan hivauttanut itseään neulalla käteen. Tästä hyvästä minut passitettiin rutiininomaiseen hepatiitti- ja HIV-testiin, ihan siltä varalta... Oli aika rutiinitesti kyllä, verikokeeseen meni ehkä puoli minuuttia kun asiansa osaava ihminen teki.
Nyt on siis leikkaus hyvinkin onnellisesti ohi (viimeiset ompeleet killuvat vielä kurkussa, mutta tuskin pitkään). Lopputulemana kuorsaus on vaiennut lähes tyystin ja liian innokkaasti juodessa neste tunkee nenään. Jee. Voitolle jäätiin.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/3900
Timo kirjoitti 10.03.2006, klo 17:06:
Mikko Saari 
kirjoitti 10.03.2006, klo 17:48:
Suuntaapa lääkäriin tarkistettavaksi. En tiedä, onko tuo varma ratkaisu, mutta ainakin minun kohdallani auttoi.
Omassa kurkussanikin melkoiset risat roikkuvat ja kuorsaus on kuulemma tavallista. Pitäisiköhän niistä hankkiutua eroon.