Viisi päivää
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 24.08.2004, klo 12:45.
Edellinen kirjoitus: Konttorirotat, Station Agent
Seuraava kirjoitus: Ateena kiinnostaa melkein
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Häät.
Katso myös:- Hääpäivä
- Kirjastohäät
- Valmisteluja
- Häävalmisteluja
- Avioliittoikä ja odotukset
- Suunnitelmat etenevät
- Askartelun huumaa
- Askartelua ja tv-viihdettä
- Unissa on totuus
- Häälahja
Häät ovat lauantaina ja tälle viikolle riittää vielä tekemistä. Tanssimista pitää harjoitella, pöytäjärjestyksiä pohtia ja säätä arvailla. Onneksi ei ole ulkoilmajuhlat - hullu järjestää ulkoilmajuhlat elokuun lopussa - mutta hääkuva olisi kiva saada otettua ulkosalla.
Stressi ei ole sentään ihan hirmuinen, kunhan muuten vain on miettimistä ja tehtävää. Jonkin verran rassaa se iloinen tosiasia, että mitään kenraaliharjoituksia ei voida järjestää. Luulisin, että itse juhlassa tunnelma on alun vihkiseremonian jälkeen jo parempi, siihen asti jännittää. Minun kohdallani tietysti puheen pitäminen tuo vielä oman lisäilonsa elämään...
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/2145
Tero Hyötyläinen kirjoitti 24.08.2004, klo 16:20:
msaari kirjoitti 24.08.2004, klo 16:40:
Tylsiä perinteisiä ohjelmanumeroita ei ole sen kummemmin korvattu, kunhan vain jätetty pois. Aika vähän meillä on mitään ohjelmaa, mutta jotain pientä yllätystä kuitenkin. Siitä sitten enemmän ensi viikolla, kun häät ovat ohi.
Laura kirjoitti 24.08.2004, klo 16:45:
Muakin jännittää.
Reko kirjoitti 24.08.2004, klo 18:27:
Mulla on menny viime kesät lähinnä häitä kuvatessa. Täytyy kyllä myöntää, että tuntuu suurin osa menevän aina sen mahdollisimman nopean kaavan kautta mikä parhaimmillaan tarkoittaa noin 15-20 minuuttia. Valokuvaajana tuo on hauskaa puuhaa kun saa about juosta maratoonin kirkossa, että saa joka kuvan minkä haluaa. Samaan aikaan kun pitää vielä mielessä mitä on tulossa, mistä tarvii vielä kuvan, paljonko filmiä/muistikorttia on jäljellä ja missä vaiheessa vaihto tehdään niin jännitystä piisaa. Ja tietty valoakin saisi olla :-D
Paras oli tänä kesänä tuossa Kallion kirkolla yhdet häät. Sää oli harjoittelupäivänä aurinkoinen ja kyseinen kirkko on siinä klo 12.00 aikaan ihanteellinen paikka. Aurinko paistaa suoraan pääkäytävälle suurista ikkunoista. Tietty viikon päästä varsinaisen häppeningin aikana satoi niin jumalattomasti, että mielessään joutui käymään kaikki suunnitelmat uusiksi. Eipä silti, saatiin aika muistettava "virallinen" hääpotretti. Ulkona julmetussa rankkasateessa, kahden varjon alla ja Kallion kirkon iso torni kokonaisuudessaan takana. Kummasti se uusi hääpari hymyili vaikka säätä ei ihan piisannutkaan :-)
Onnea vaan etukäteen teillekin ja toivottavasti homma menee putkeen :)
Omat häät olivat ja menivät - puolitoista viikkoa sitten. Olen ihmistyyppinä ikuinen jännittäjä, joten arvata saattaa, että odotellessani morsianta alttarilla 160 vieraan tuijoteltavana tuntui siltä, että lahkeissa kiertää vähintään kolme kiloa lepakoita. Vaan kun vihkiseremonia oli takana, meni loppuilta ilman jännittämistä. En kyllä tiedä, että miksi sitä varsinaista vihkitoimitustakaan niin piti jännittää, mutta minkäs teet.
Häävalssin ja tanssimisen suhteen noin muuten kaikki jännitys ehti murentua jo kesän aiemmissa hääjuhlissa ja oltiinhan sitä vajaa vuosi sitten muutenkin tanssikurssilla kertaamassa askelkuvioita. Muutoin tanssikin olisi varmaan aiheuttanut etukäteen paineita. Mutta puheidenpitämisen jätin suosiolla muille... parempi niin, että omissa juhlissaan voi nauttia ilman ylimääräistä stressiä.
Kaikkinensa toivotan häävalmisteluihinne ja varsinaisiin juhliin onnea - eiköhän ne mene oikein mallikkaasti! Onkos perinteiset (ja mielestäni tylsät) ohjelmanumerot, kuten morsiamen/sulhasen ryöstö ja "tuttu juttu" korvattu lautapeleillä? ;) Heh heh...