Narkoleptikot
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 29.10.2003, klo 09:08.
Edellinen kirjoitus: Kaupunkireissu = syömistä
Seuraava kirjoitus: Edustajistovaalit
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämää.
Katso myös:- Haastattelu radiossa
- Viikonloppu pelejä
- Lounas hyvässä seurassa
- Uutta elämää
- Aidanrakennusta
- Myyräntyötä
- Uusi työpaikka
- Enter lopettaa
- Haavoittunut enkeli
- Äitiyspakkaus
Kyse on vakavasta asiasta, jolle ei välttämättä saisi nauraa, mutta Nelosen eilisen narkolepsiadokumentin kuvaama narkoleptikkoyhdistyksen hallituksen kokous toi jotenkin mieleen Monty Pythonin virtsanpidätysvaivaisten maratonin.
Narkoleptikoita kun vaivaa hallitsematon ja jatkuva nukahtelu. Kokouksessa on dokumentin mukaan kolme sihteeriä, ettei pöytäkirjoista jää puuttumaan mitään sihteerin nukkuessa. Kokouksen osallistujat herättelevät toisiaan kilvan aina tarpeen tullessa.
Mutta vakavoidutaan toki hetkeksi: narkolepsia on vaiva, joka kyllä estää tehokkaasti elämästä terveen ihmisen elämää. Varsin moni asia elämässä käy vaaralliseksi, jos nukahtelee hallitsemattomasti ja varoittamatta. En myöskään ihmettele narkoleptikoiden korkeita erolukuja; narkoleptikon kanssa eläminen vaatii aika paljon kärsivällisyyttä ja vaivannäköä.
Tässä vaiheessa lienee siis hyvä koputtaa puuta ja iloita siitä, että pahin vaiva, mistä itse kärsii on seborrooinen ekseema. Vaiva on kai parantumaton ja elinikäinen, mutta pysyy kurissa sopivilla hoitoaineilla ilman lääkkeitä, eikä ole muutenkaan kuin esteettinen ongelma. Hieno nimi sillä kyllä on; jostakin syystä käytän mieluummin tuota fiinimpää nimeä kuin suomenkielistä nimitystä taliköhnäihottuma.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/2395