Kansanedustajien pohjaton ahneus
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 5.08.2003, klo 09:45.
Edellinen kirjoitus: Tentti
Seuraava kirjoitus: Tenttimenestys ja sen puute
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Koulu.
Katso myös:- Runollisuus kunniaan
- Maisteri jo viikon
- Opintotuen tulorajat
- Gradu verkossa
- Erinomaisten kiitosten kera hyväksytään
- Gradu!
- Se on valmis
- Gradukuulumisia
- Gradu etenee
- Gradu vaiheessa
Niinpä sitä vain kansanedustajat saivat palkkaansa vajaan kymmenen prosentin korotuksen. Korotusta perusteltiin palkansaajien ansiotason nousulla. Selitys näyttää itse asiassa jopa pitävän paikkansa. Ainakin Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta löytyy palkansaajien ansiotasoindeksi -taulukko, josta näkyy indeksin nousseen vuodesta 2000 suunnilleen tuon vajaan kymmenen prosentin verran.
Opintotuen kehityksestä en löytänyt yhtä tarkkaa tilastoa. Viime vuonna juhlittiin kuitenkin opintotuen kymmenen vuoden ikää - kymmenen vuoden aikana opintotukea ei ole korotettu kertaakaan. Kyseisen kymmenen vuoden aikana asuntojen vuokrataso on noussut viidestä eurosta neliötä kohden 7,10 euroon. Elinkustannusindeksi on noussut vuoden 1992 arvosta 1333 vuoden 2002 arvoon 1563 (missä vuoden 1953 lokakuun arvo on 100) eli sellaiset 17%.
Opintotuki ei riitä, varsinkaan kun kaikille opiskelijoille ei riitä edullisia opiskelija-asuntoja. Ei ole myöskään kohtuullista olettaa ihmisten ostavan itselleen ruokaa lainarahalla. Opintotuen on riitettävä elämiseen paremmin.
On vaikea uskoa, että ihminen, jonka palkankorotus on suurempi kuin minun kuukausituloni voisi ymmärtää paljoakaan minua koskettavista taloudellisista ongelmista.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/2533
Laureline kirjoitti 6.08.2003, klo 13:55:
Tämän päivän kahvipöytäkeskusteluissa työpaikalla todettiin sama asia: Paavo Lipposen ***n kuukausipalkankorotus on vain hyvin vähän vajaa kaksi kertaa se, millä minun pitäisi elää aina kuukausi. Vaatimattominkin korotus on reilusti yli opintotuen enimmäismäärän, ilman verojen poistoakin.
Ehdotetaan siis, että olisi elettävä velaksi. Kuinka moni päättäjä suostuisi? Eräs kavereistani on jo nyt ihan suossa opintolainansa korkojen kanssa. Niitä kun ei saa maksettua kuin ottamalla lisää lainaa, mistä eivät hyödy muut kuin pankit.
Tämän päivän Aamulehdessä taas erään herra Iso-Pampun suulla hehkutetaan, miten lainaperustainen opintotuki olisi opiskelijalle "hyvä ja kannustava" ja moititaan "opiskelua elämäntapana". Voin ilmoittaa, että minun kohdallani tällaiset kaavailut aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuudesta, koska _en halua_ ottaa lainaa, joten käyn entistä enemmän töissä opiskelun ohessa, mikä viivästyttää valmistumistani. Vuosilla.
Jos joku nousee tämän johdosta barrikadeille, voitte varmaan kiihkoisasta sävystäni päätellä, että ryntään mukaan.