28 päivää myöhemmin, Paholaisen leikkimökki
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 2.08.2003, klo 19:40.
Edellinen kirjoitus: Iron Maiden
Seuraava kirjoitus: RSS-lukemista
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elokuvat ja tv.
Katso myös:- Uhka
- Paljastavat merkinnät
- Kätevä elokuvalippu
- Raskasta metallia
- The Squid and the Whale
- Little Children
- Aidosti outoa
- Ihmisen pojat
- Ruokaa ja elokuvaa
- Tristram Shandy: A Cock and Bull Story
Pidimme eilen kauhuelokuvailtaa. Suunnitelmien muutosten vuoksi katsoimme kolmen sijasta vain kaksi elokuvaa. 28 päivää myöhemmin alkoi varsin pelottavasti ja oli kerrassaan ensiluokkainen kauhuelokuva noin puoleen väliin asti. Loppu oli kehnompi, mutta kokonaisuutena elokuva oli mainio. Zombiet (tai tartunnansaaneet, tarkemmin ottaen) olivat erittäin onnistuneesti toteutettu, raivokkaat mielipuolet olivat ihan aidosti pelottavia ja ennen kaikkea uskottavia. Pisteet myös suomenkielisestä lentäjästä elokuvan lopussa! Hyvä Suomi!
Toiselta elokuvaltamme emme sitten odottaneet aivan yhtä paljoa. Paholaisen leikkimökki oli kuitenkin niin korni nimi, että leffa oli pakkovalinta. Elokuvan idea on nerokas: yksinhuoltajaäiti ostaa halvan talon - hinta on halpa, koska leikkimökkiä riivaa itse Saatana. Lapset innostuvat mökistä kovastikin, ja tietäähän sen mitä siitä seuraa. Lapset perhana alkavat kutsua Saatanaa maan päälle ja jonkun täytyy se estää. Maailman pelastaa perheen vanhin lapsi, jota esittää Blair Witchistä tuttu näyttelijälahjakkuus. Joo. Melkoisen huonolta kuulostaa ja sitä se olikin... Mutta hauskalla tavalla, ei pahalla Astronautin vaimo -tavalla.
Laatudokumentti Spinal Tap sen sijaan meni nauhalle (Big Brother tuli samaan aikaan) - saa nähdä, jääkö nauhoitus katsomatta koska Johanna innostui tilaamaan jonkun hienon DVD-version. Elokuvan olen toki nähnyt, pariinkin otteeseen. Kyseessä on eittämättä todellinen klassikko.
Tänään harrastettiin jännittävää monitorijahtia (josta lisää maanantaina!) ja uimista. Suosittelen, varsinkin jälkimmäistä. Puolentoista tunnin päästä onkin sitten luvassa tiivistä televisionkatselua, kun uusi Selviytyjät-sarja alkaa! Harmi vain, ettei sitä voi seurata yhtä tiuhaan kuin Big Brotheria, jonka viimeiset hetket nautitaan sunnuntaina haikein mielin.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/2541